Helsingin työikäinen väestö on Suomen mittakaavassa korkeasti koulutettua. Helsinkiläisistä 25–64-vuotiaista 52 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Muualla Helsingin seudulla korkeakoulutettujen osuus väestöstä on keskimäärin 46 prosenttia ja Helsingin seudun ulkopuolella muualla Suomessa 38 prosenttia. Helsingissä on muuhun maahan verrattuna paljon etenkin kaikkein korkeimmin kouluttautuneita: reilu neljännes työikäisistä helsinkiläisistä on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon, kun Helsingin seudun ulkopuolella vain noin joka kymmenennellä on vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Keskiasteen koulutuksen suorittaneita taas on Helsingissä kolmannes 25–64-vuotiaasta väestöstä eli muuta maata vähemmän. Helsingin seudun ulkopuolella keskiasteen tutkinto on korkein koulutus puolella työikäisistä.
Vaikka Helsingin väestö on verrattain koulutettua, on Helsingissä kuitenkin muuta maata enemmän myös pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevia. Työikäisistä helsinkiläisistä 16 prosentilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Osin matalasti koulutettujen korkeampaa osuutta selittää Helsingin suuri maahanmuuttajaväestö, jonka koulutuksesta ei ole täysin kattavaa tietoa tutkintorekisterissä. Tästä johtuen vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus ylikorostuu Helsingissä.
Kuten koko maassa myös Helsingissä miehet jäävät useammin pelkän perusasteen koulutuksen varaan. Vuoden 2019 lopussa 87 prosentilla 25–64-vuotiaista helsinkiläisnaisista oli peruskoulun jälkeinen tutkinto, kun saman ikäisistä miehistä tutkinto oli 80 prosentilla. Etenkin nuoret naiset Helsingissä ovat hankkineet tutkinnon nuoria miehiä todennäköisemmin, ja he myös kouluttautuvat korkeammalle kuin miehet. Helsinkiläisistä 25–44-vuotiaista naisista 60 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto, kun saman ikäisistä miehistä korkeakoulutettuja oli 45 prosenttia.
Helsinkiläisten koulutustaso on noussut kaikissa ikäryhmissä viime vuosina. Vuonna 2019 korkeasti koulutettujen osuus pysyi kuitenkin ennallaan 30–39-vuotiaiden ikäluokassa ja 40–49-vuotiaat nousivat Helsingin korkeimmin koulutetuksi ikäluokaksi. Korkeakoulutettujen osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut jyrkemmin vanhemmissa ikäryhmissä, kun aiempia sukupolvia koulutetummat sukupolvet ovat ikääntyneet. Nuorten 20–29-vuotiaiden korkeakoulutettujen väestöosuus pieneni Helsingissä 2000-luvulla, kunnes osuus kääntyi kasvuun vuonna 2008. Tämä heijastunee nuorten aikuisten koulutustason kehitykseen tulevaisuudessa.
Helsingin eri alueet poikkeavat toisistaan väestön koulutustaustan mukaan. Etenkin korkeakoulutettu väestö keskittyy Helsingissä vahvasti alueellisesti. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaassa väestössä vaihteli kaupungin peruspiirien välillä 68 prosentista 93 prosenttiin ja korkeakoulutettujen osuudet vaihtelivat peruspiireittäin 21 prosentista 71 prosenttiin vuoden 2019 lopussa. Matalasti kouluttautuneet sijoittuvat tietyille alueille riippumatta siitä, tarkastellaanko koko väestöä vai vain kotimaankielisiä asukkaita. Vaikka erot alueiden välillä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamisessa ovat 2010-luvulla pienentyneet, eivät alueiden väliset jakolinjat korkeakoulutettujen väestöosuudessa ole viime vuosina Helsingissä kaventuneet.
Tarkemmin helsinkiläisväestön koulutusrakennetta voi tarkastella koulutusrakenne-julkaisusta.