Ei päivitetä v. 2022. Sivu ei näy enää valikossa.

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden vahva vire jatkuu

Kiinteistöt houkuttelevat sijoituspääomia kautta maailman, kun korkotaso pysyttelee ennätysmatalana ja keskuspankkien rahapolitiikka pitää markkinoiden likviditeetin korkeana. Kiinteistökauppaa käydään aktiivisesti kaikenlaisista kiinteistöistä, ja ostajina ja myyjinä on sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita. Kiinteistöjen tarjoama vakaa nettovuokratuotto houkuttelee sijoittajia, ja etenkin parhaisiin kohteisiin ollaan halukkaita sijoittamaan entistä matalammilla tuottovaatimuksilla, mikä nostaa niiden hintoja. Viime vuosien positiivinen talouskehitys on vahvistanut myös toimitilavuokramarkkinoita. Etenkin pääkaupunkiseudun parhailla toimistoalueilla ja -kohteissa vuokrat ovat nousujohteisia ja käyttöasteet vahvistuneet. Modernin toimistotilan vahva kysyntä on viime vuosina ylläpitänyt myös toimistojen uudistuotantoa.

Tyhjää tilaa on kuitenkin edelleen runsaasti vanhemmassa kiinteistökannassa ja sijainniltaan heikommissa kohteissa. Tyhjillään olevien toimistojen uudelleen kehittäminen muuhun käyttötarkoitukseen on viime vuosina kiihtynyt, mikä hillitsee tilakannan kasvua. Liiketilavuokramarkkinoita leimaa tilatarjonnan voimakas kasvu samanaikaisesti, kun verkkokaupan kasvu ja kuluttajakäyttäytymisen muutos muokkaavat vähittäiskauppaa. Liiketilojen käyttöaste pysyttelee kuitenkin pääkaupunkiseudulla edelleen selkeästi muuta maata korkeampana. Pääkaupunkiseudun kasvavat matkailuvolyymit ja vahva sijoituskysyntä houkuttelevat myös hotellikiinteistösijoittajia ja -kehittäjiä. Hotellitarjonta on voimakkaassa kasvussa, ja uusia hotelleja syntyy sekä uudisrakentamisen että vanhojen toimistorakennusten käyttötarkoituksen muutosten kautta. Tarjonta myös monipuolistuu uusien operaattorien sekä uudenlaisten majoituskonseptien markkinoille tulon myötä.

Pääkaupunkiseudun asema sijoitusmarkkinoilla säilyy vahvana

Pääkaupunkiseudun asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla on vahva. Pääkaupunkiseudun riittävän suuri mittakaava, väestönkasvu ja vahva taloustilanne houkuttelevat seudulle ulkomaisia sijoittajia. Monet kansainväliset, etenkin riskittömimpiin sijoituksiin keskittyvät sijoittajat rajaavat pääkaupunkiseudun ainoaksi mahdolliseksi sijoituskohteekseen Suomessa. Seudun vahva asema sekä liike-elämän että julkisen sektorin hallinnollisena keskuksena keskittää etenkin toimistokiinteistömarkkinoiden painopisteen vahvasti pääkaupunkiseudulle. Koko Suomen toimistotilakannan kerrosneliöistä noin 45 prosenttia on pääkaupunkiseudulla. Arvolla mitattuna osuus on paljon suurempi, arviolta jopa noin 65 prosenttia. Myös kiinteistösijoituskohteiden keskimääräinen koko on pääkaupunkiseudulla muuta maata suurempi, kun niin toimisto-, kauppakeskus- kuin esimerkiksi hotellikiinteistötkin ovat suurempia kuin muualla maassa.

Toimitilojen vajaakäyttö

Toimistotilojen vajaakäyttö on vuonna 2020 pysynyt pääkaupunkiseudulla liki samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Liiketilojen osalta vajaakäyttö kasvoi hieman ollen vuoden 2019 lopussa 2,8 prosenttia. Toimistojen osalta vajaakäyttö pieneni vuoden takaiseen nähden ja toimistotilojen vajaakäyttö oli pääkaupunkiseudulla vuoden 2020 alussa 11,9 prosenttia. Vastaavasti tuotannollisten tilojen vajaakäyttö pysyi samalla tasolla, 4,8 prosentin tuntumassa.

Väestönkasvu ja uudet infrastruktuurihankkeet siivittävät myös uusien liiketilojen rakentamista. Maantieteellisesti toimistotilojen rakentamista pääkaupunkiseudulla ohjaavat hyvät liikenneyhteydet ja keskeinen sijainti. Kauppa keskittyy pääkaupunkiseudulla yhä enemmän suuriin kauppakeskuksiin, joiden myynti kehittyi vuosina 2016-2019 muuta vähittäiskauppaa paremmin. Keskittymisen taustalla ovat kuluttajien muuttuvat tarpeet ja vahva sijoituskysyntä.

Lisätietoja julkaisusta Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2019/2020 sekä Helsingin seudun suunnat -sivuston sivulta Toimitilamarkkinat.