Työllisyys Helsingissä 3. vuosineljänneksellä 2018 Linkki julkaisuun

Työllisyyden kasvu vauhdittui

Työllisten määrä kasvoi Helsingissä kuudella prosentilla ja pääkaupunkiseudulla neljällä prosentilla vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen. Helsingissä 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 75,4 prosenttia, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Helsingin seudulla työllisten osuus työvoimasta nousi 74,9 prosenttiin ja koko maan tasolla työllisyysaste oli vuoden 2018 heinä-syyskuussa 72,7 prosenttia.

Myönteinen työllisyyskehitys näkyi myös tehtyjen työtuntien määrässä. Vuoden 2018 kolmannella neljän-neksellä tehtyjen työtuntien määrä kohosi Helsingissä kahdeksan prosenttia ja koko pääkaupunkiseudulla viisi prosenttia vuoden takaisesta.

Helsingissä oli vuoden kolmannella neljänneksellä 439 200 työpaikkaa. Pääkaupunkiseudulla työpaikkoja oli kaikkiaan 704 300. Työpaikkamäärät kasvoivat Helsingissä nopeimmin informaation ja viestinnän, julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla. Sen sijaan työpaikat vähenivät Helsingissä eniten teollisuudessa, kiinteistöalan toiminnassa sekä hallinto- ja tukipalve-lutoiminnassa. Kokonaisuudessaan työpaikkojen määrä kasvoi heinä-syyskuussa Helsingissä ja koko pää-kaupunkiseudulla neljä prosenttia vuoden takaisesta.

Edellä esitetyt työmarkkinoita kuvaavat tiedot perustuvat otospohjaiseen Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen ja ovat luonteeltaan suuntaa antavia. Etenkin Helsingin tiedoissa voi olla suurta satunnaisvaihtelua.

Pääkaupunkiseudulla pulaa työvoimasta usealla alalla

TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä syyskuun lopussa lähes 9 200, mikä oli 12 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavassa ajankohdassa. Pääkaupunkiseudun tasolla avoimien työ-paikkojen määrä kasvoi 11 prosenttia ja koko maan tasolla 16 prosenttia vuotta aiemmasta. Pääkaupunkiseudulla oli tarjolla syyskuun lopussa reilut 13 600 avointa työpaikkaa. Suurin kysyntä työvoimasta pääkaupunkiseudun kunnissa oli rakennusalalla; rakennustyöntekijöille oli avoinna yhteensä 1 005 työpaikkaa. Helsingissä haettiin lisäksi runsaasti myyjiä, henkilö- ja pakettiauton kuljettajia sekä siivousalan työntekijöitä. Vantaalla avoimia työpaikkoja oli tarjolla eniten rahdinkäsittelijöille ja varastotyöntekijöille sekä raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajille. Espoossa työvoiman kysyntä kohdistui lisäksi etenkin lähi- ja kodinhoitajiin sekä koneasentajiin ja korjaajiin. Huomioitavaa on, että kaikkia avoinna olevia työpaikkoja ei suinkaan ilmoiteta TE-hallinnon järjestelmässä. Esimerkiksi suuri osa IT-alan rekrytoinneista tapahtuu muuta kautta.

Työ- ja elinkeinoministeriön syyskuussa 2018 laatiman ammattibarometrin mukaan pulaa hakijoista ja tule-vaisuudessa edelleen kasvavaa rekrytointitarvetta on pääkaupunkiseudulla seuraavissa ammateissa: lasten-tarhanopettajat, ohjelmistojen ja sovellusten kehittäjät, sosiaalityön erityisasiantuntijat, kodinhoitajat, vartijat ja teollisuustuotteiden kokoonpanijat. Edellä mainittujen lisäksi työvoimapulaa on useissa eri alojen amma-teissa; päteviä hakijoita puuttuu rakennusalalta ja terveydenhuollosta niin erityisasiantuntijoista, asiantunti-joista kuin työntekijöistä, erityisopettajista, tekniikan erityisasiantuntijoista, kääntäjistä, kiinteistöalalta, myyntiedustajista, tutkimushaastattelijoista, ravintola-alalta, kuljetusalalta, siivousalalta sekä sanomalehtien jakajista.

Työttömien määrä väheni kaikissa ikäryhmissä

Helsingissä työttömien osuus työvoimasta oli vuoden 2018 syyskuussa työ- ja elinkeinoministeriön työn-välitystilaston tietojen mukaan 9,2 prosenttia, mikä on 1,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2018 aikana työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut tasaista vauhtia kuukausi toisensa perään. Syyskuun lopussa Helsingissä oli 31 249 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Espoossa työttömien määrä aleni 12 prosentilla ja Vantaalla määrä laski 13 prosenttia vuoden ta-kaisesta. Pääkaupunkiseudulla työttömyysaste oli 8,6 prosenttia ja Helsingin seudulla 8,2 prosenttia. Koko maan työttömyysaste on laskenut vuoden mittaan nopeammin ja painunut jo alemmas kuin Helsingissä. Syyskuun lopussa työttömyysaste koko maassa oli 8,8 prosenttia.

Alle 25-vuotiaita työttömiä oli kesäkuun lopussa Helsingissä reilut 2 340 ja 25–29-vuotiaita työttömiä lähes 3 500. Etenkin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä väheni voimakkaasti vuoden 2017 aikana ja vuoden 2018 alussa, mutta tahti näyttää hidastuneen. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni Helsingissä 9 prosentilla vuoden takaisesta ja 25-29-vuotiaiden työttömien määrä laski 12 prosentilla. 25–49-vuotiaiden työttömien määrä väheni 13 prosentilla vuotta aiemmasta, samoin yli 50-vuotiaiden. Työttömien ulkomaan kansalaisten määrä laski 14 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten osuus kaikista työttömistä on vuodentakaiseen verrattuna pysynyt samana. Joka viides työtön työnhakija Helsingissä oli ulkomaalainen.

Helsinkiläisistä työttömistä 24 prosenttia on koulutustaustaltaan vain perusasteen suorittaneita, keskiasteen suorittaneiden osuus on 37 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 31 prosenttia. Koulutusasteeltaan tuntemattomien työttömien osuus on kahdeksan prosenttia. Koulutusasteen ollessa tuntematon kyseessä on maahanmuuttaja. Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä väheni kaikissa koulutustaustoissa. Suhteellisesti eniten työttömyys väheni tutkijakoulutuksen (-25 %) sekä ylemmän korkeakouluasteen (-17 %) ja alemman korkeakou-luasteen (-16 %) suorittaneiden keskuudessa. Määrällisesti eniten laski keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä, 1 778 henkilöllä edellisvuodesta. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden määrä pieneni seitsemän prosenttia ja koulutustaustaltaan tuntemattomien 11 prosenttia.

Työttömien työnhakijoiden ammattirakenne on Helsingissä monipuolinen. Ammatiltaan erityisasiantuntijoihin, asiantuntijoihin ja johtajiin luokittuvia työttömiä Helsingissä on 36 % kaikista työttömistä. Palvelu- ja myyntityöntekijöitä työttömistä on 15 prosenttia ja rakennusalan työntekijöitä 10 prosenttia. Ammatteihin luokittelemattomia työttömistä on 21 prosenttia. Tässä ryhmässä mukana ovat ilman koulutusta, ammattia ja työkokemusta olevat työttömät nuoret.

Pitkäaikaistyöttömyys laskee vauhdilla – alle vuoden työttömänä olleiden määrä vähenee hitaammin

Pitkäaikaistyöttömien määrän väheneminen jatkui edeltävien kuukausien tapaan nopeana. Yli vuoden yhtä-jaksoisesti työttömänä olleita oli syyskuun lopussa 28 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä tippui kaikissa ikäryhmissä. Kaikista Helsingin työttömistä työnhakijoista syyskuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 34 prosenttia. Alle 30-vuotiaista työttömistä joka kymmenes oli ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli vuoden. Yli 50-vuotiaista työttömistä taas pitkäaikaistyöttömiin lukeutui yli puolet.

Työttömyyden keston mukaan tarkasteltuna työttömien määrät alenivat hyvin eri vauhtia. Alle vuoden työt-tömänä olleiden määrä pieneni ainoastaan kahdella prosentilla vuoden takaisesta. Määrän lasku syntyi työttömien naisten vähenemisestä; alle vuoden työttömänä olleiden miesten määrä ei muuttunut vuoden takaisesta. Sen sijaan työttömyyden keston ylittäessä vuoden vähenivät työttömien määrät vauhdikkaasti. Yhdestä kolmeen vuotta työttömänä olleita oli syyskuun lopussa 33 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 3-5 vuotta työttömänä olleiden määrä aleni 31 prosentilla. Kuitenkin hyvin pitkään työttömänä olleiden määrä jatkoi muista poiketen kasvuaan: Yli viisi vuotta työttömänä olleita oli 13 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Lukumääräisesti yli 5 vuotta työttömänä olleita oli Helsingissä 1 464, mikä on 173 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.